Hirvenmetsästyssääntö

1. YLEISTÄ

1.1 Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.
1.2 Kaadettavaksi anottujen hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin.
1.3 Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet ellei seuran säännöissä toisin määrätä.
1.4 Seuran hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain hirvikokouksessa ja se saatetaan kaikkien seurueiden jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä.

2. METSÄSTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA

2.1 Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa hallitus tai sen erikseen valtuuttamat seuran jäsenet.
2.2 Metsästysalueista pidetään ajantasalla olevaa kartastoa, joka on myös metsästysseurueiden käytössä.
2.3 Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan.
2.4 Metsästysmaiden käyttöoikeuden hirvenmetsästyskauden aikana tapauksissa, joissa alueella metsästänyt yksittäinen hirviseurue on kiintiönsä käyttänyt, määrää seuran puheenjohtaja jos muuta ei ole sovittu.
Jos metsästysalueen vakioseurueella on jäljellä yksikin aikuisen hirven kaatolupa, niin kyseisen seurueen vakioalue on yksinomaan kyseisen seurueen käytössä. Yhteismetsästys muiden seurueiden kanssa voidaan kuitenkin järjestää seurueiden johtajien sopimuksella vaikka lupia olisi jäljellä enemmänkin kuin yksi.
Jos alueen vakioseurueella on jäljellä vain vasan kaatolupia voidaan muiden seurueiden aikuisten luvat metsästää kyseisen alueen vakioseurueen metsästyksenjohtajan kanssa sovitulla tavalla.

3 KAATOLUVAT

3.1 Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa seuran hallitus tai sen erikseen valtuuttamat jäsenet.
3.2 Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvanmyöntäjän ja mahdollisten yhteislupakumppaneiden kanssa seuran nimenkirjoittajat tai vuosikokouksen tai hallituksen tehtävään nimeämät jäsenet.

4 OSALLISTUMISOIKEUS JA SEURUEEN MUODOSTAMINEN

4.1 Hirvenmetsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki 15 vuotta ennen hirvijahdin alkua täyttäneet ja vähintään 2 vuotta seuran jäsenenä olleet, joiden metsästysluvat ovat kunnossa ennen hirvenmetsästyksen alkua pidettävässä hirvikokouksessa. Uusia lisämaita seuralle (kulloinkin vaadittavan hehtaarimäärän) vuokranneet jäsenet voidaan hyväksyä hirvenmetsästykseen ennen 2 vuoden jäsenyyden täyttymistä.
4.2 Seuran hirviseurue muodostetaan, ellei seuran säännöissä muuta todeta, vuosittain seuran yleisen vuosikokouksen (talvikokous) yhteydessä ja lopullinen jako hirvenmetsästysryhmiin tehdään varsinaisessa hirvikokouksessa.
4.3 Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla seurueen perustavassa kokouksessa (helmi-maaliskuussa).

5 METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄNJAKO

5.1 Seuran hirvenmetsästyksen johtajan (jos sellainen valitaan) ja tarvittavan määrän varajohtajia vahvistaa
vuosittain seuran hirvikokous tai hallitus.
5.2 Yksittäisen hirvenmetsästysryhmän tarvitsemat toimihenkilöt (johtaja, sihteeri, passilohkojen vetäjät, saaliin käsittelijät, jälkitunnustelijat, tilastojen pitäjät jne.) hirvenmetsästysryhmä valitsee keskuudestaan.
5.3 Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa arkistointia varten.

6 METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT

6.1 Metsästyskauden aloittamisesta ja metsästyspäivistä päätetään yksittäisen hirvenmetsästysryhmän kokouksessa ja ajankohta tiedotetaan kokouksesta poissaoleville ryhmän jäsenille.
6.2 Hirvikoirien käytöstä ja käyttövuoroista sovitaan hyvissä ajoin etukäteen. Tulkintatilanteet ratkaisee ryhmän vetäjä tasapuolisuutta noudattaen.

7 OSALLISTUMISVELVOLLISUUS

7.1 Hirviseurueen jäsenten velvollisuudesta osallistua metsästykseen päätetään kunkin hirvenmetsästysryhmän toimesta. Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin.
7.2. Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi näissä säännöissä luetaan mm. saaliin käsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, saaliinkäsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaanapito ja hoito, passipaikkahuolto sekä riistanhoitotyö.

8 AMPUMATAITO JA SAALIINKÄSITTELY

8.1 Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi riittävä valmius saaliin käsittelyvaiheisiin. Ampumataidon ylläpitämiseksi suositellaan hirvikokeen tulosrajan ampumista vuosittain joko harjoituksissa tai virallisessa ampumakokeessa.
Ulkomailla asuvien on suoritettava oman asuinmaansa lakien edellyttämä ampumakoe vähintään 3 vuoden välein.
8.2 Ellei metsästyksenjohtaja toisin määrää, ampujan on suoritettava kaatolaukauksen jälkeen saaliin
pistäminen.
8.3 Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armonlaukauksella tai -laukauksilla, epähygienialla tai muulla tavalla.
8.4 Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin käsittelyyn.

9 HAAVOITTAMISTILANNE

9.1 Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytymistä siihen ammutun laukauksen jälkeen.
9.2 Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta metsästyksenjohtajalle, merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä, merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti laukaisuhetkellä.
9.3 Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään 150 metriä.
Ammutun hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille.

10 KAATAJAMÄÄRITYS

10.1 Tulkintilanteissa hirven kaatajaksi merkitään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta.
10.2 Tulkintilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.
10.3 Tulkintatilanteissa kaatajiksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään.

11 SAALIINJAKO

11.1 Kaadetun hirven nahka, pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat metsästysperinteiden mukaisesti hirven kaatajalle, poislukien metsästysvieraat, joiden osuudesta sovitaan etukäteen.
11.2 Kaadetusta hirvestä suositellaan toimitettavaksi kunnolliset paisti- ja/tai keittotarpeet sille maanomistajalle, jonka omistamalle vuokramaalle hirvi kaatui. Tämä ns. kiitospala voidaan voidaan korvata myös muulla seuran perinteiden mukaisella tavalla.
11.3 Lihanjako tapahtuu seurueen täysivaltaisten jäsenten kesken tasaosuuksin, jotka jakotilanteessa arvotaan.
Metsästysvieraiden saalisosuuksista päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.

12 RIKKOMUSSEURAAMUKSET, ERIMIELISYYSRATKAISUT

12.1 Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säännösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.
Kaatoilmoitukset on tehtävä seuran ilmoittamalle henkilölle viimeistään metsästysviikonloppua seuraavana arki-iltana ellei toisin ole sovittu. Kaatoilmoituksesta on käytävä selville tarkka hirven kaatopaikka.
12.2 Mikäli yhden tai useamman hirvenmetsästysseurueen tai yksittäisen seuran jäsenen todetaan rikkoneen tätä metsästyssääntöä, on seuran hallituksen käsiteltävä asia metsästyssäännön rikkomisena ja saatettava se seuraavassa yleisessä kokouksessa metsästysseuran jäsenistön tiedoksi.
Vakavammat rikkeet käsitellään myös seuran yleisessä kokouksessa.
Mikäli seuran jäsen muutoin rikkoo seuran sääntöjä, hyviä metsästystapoja tai metsästyksenjohtajan ohjeita ja määräyksiä, tulee hallituksen käsitellä asia ja ryhtyä rikkeen vakavuuden edellyttämiin toimenpiteisiin.
12.3 Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisu mahdollisimman nopeasti.
12.4 Rikkomuksesta seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia.

13 PEIJAISET

13.1 Peijaiset ovat yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia seuran toimintamahdollisuuksista.
Peijaistapahtumalla edistetään ja lujitetaan seuran/seurueen ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa.
13.2 Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksiensa mukaan kaikki seurueen jäsenet.
13.3 Toimeenpanevana peijaisryhmänä toimii seuran hallitus tai sen erikseen nimeämät henkilöt.

14 KUSTANNUKSET

14.1 Seuran hirviseurueen kulut ja kulujen rahoitus ovat osa seuran varainhoitoa ja kirjanpitoa.
14.2 Hirviseurueen kulujen yhteismäärä jaetaan tasan seurueen kaato-osuuksille.
14.3 Hirviseurueen kulut muodostuvat mm. seuraavista menoeristä:
- lupamaksut
- muut kulut

14.4 Mahdolliset seurueen tuotot vähennetään kulujen yhteismäärästä ennen jako-osuuksien laskemista.
14.5 Metsästysseura voi tukea erillispäätöksin hirviseuruetta esim. peijaiskulujen kattamisessa osana maanomistajille ja muille paikkakuntalaisille suuntautuvaa suhdetoimintaansa.
14.6. Yksittäinen hirvenmetsästysryhmä on oikeutettu perimään uusilta jäseniltään kohtuullisen korvauksen niistä rakennelmista, laitteista tms. joita ryhmän vanhat jäsenet ovat aiemmin hankkineet ryhmän käyttöön.
Rahoja ei palauteta mikäli jäsen eroaa seurueesta.

15 YHTEISTOIMINTA

15.1 Seuran mahdollisesta osallistumisesta naapurianojien kanssa yhteiseen kaatolupaan ( ns. yhteisanomus) päätetään vuosittain seuran vuosikokouksessa.
15.1 Yhteisluvalla metsästävien osapuolten välillä on erillinen kirjallinen yhteistoimintasopimus, jonka sisältö saatetaan seurueen jäsenten tietoon.

16 METSÄSTYSVIERAAT

16.1 Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita. Päätöksen vieraiden ottamisesta voi tehdä joko seura, seuran hallitus tai yksittäinen hirviseurue (hirvenmetsästysryhmä).
16.1 Metsästysvieraiden osalta päätökset jahtijärjestelyistä tekee yksittäinen hirviseurue.
16.2 Vieraiden perehdyttäminen metsästykseen ja metsästyssääntöihin kuuluu sen isäntäseurueelle..
16.3 Vierailta perittävistä maksuista päättää seuran hallitus.

17 METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS

17.1 Jokainen seurueen jäsen tai metsästysvieras on velvollinen perehtymään vuosittain vahvistettavaan metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä.
17.2 Tämä metsästyssääntö jaetaan seurueen jäsenille ja metsästysvieraille kirjallisena ennen metsästyksen aloittamista.